Syksyn värit

Tänään suuressa osassa Suomea on satanut lunta, mutta täällä Lounais-Suomessa on ollut säteilevän aurinkoinen syyspäivä. Syksyn värit hehkuvat vielä kirkkaina, vaikka tuuli irrottaa pian viimeiset lehdet puista. Tänä syksynä olen nauttinut erikoisesti siitä, että aamuisin makuuhuoneen verhot avattuani olen ensimmäisenä nähnyt, kuinka tummia metsän kuusia vasten on loistanut pieni keltainen vaahtera. Kyseessä on sama vaahtera, jonka mieheni siirsi seinän vierestä metsän reunaan, kuten aikaisemmin kerroin. Mieheni kasteli puuta joka ilta, kunnes varmistui siitä, että se lähti kasvamaan. Nyt se on juurtumassa uuteen maahansa ja ilahduttaa syysväreillään paljon enemmän kuin ennen talon seinustalla, jolloin sitä ei ikkunasta pystynyt näkemään.

Päärynäpuussa oli vielä eilen muutama lehti, mutta tänään siitä lensi tuulen mukana viimeinenkin. Kartiovalkokuuset Tiku ja Taku seisovat vahdissa keittiön ikkunan alla ja keittiön ikkunassa niitä tervehtivät kaksi amppeleissa roikkuvaa Pixie Blue- saintpauliaa.
Myös ruusupensasaita hehkuu syksyn väreissä. Ainoa ulkokukka, joka vielä kukkii, on pihamännystä roikkuva uskomaton tummanpunainen pelargonia. Siinä on ollut koko kesän kukkia, aina uusia ja uusia ja vieläkään se ei malta lopettaa. Toivoisin niin, että saisin tuon kukan elämään talven yli, mutta epäilen sen onnistumista. Ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa se kellariin, jossa varmaankin on liian pimeää ja liian lämmintä. Olen kuullut, että pelargonia voisi talvehtia valoisassa ja viileässä paikassa, mutta meillä ei sellaista ole.

 

Toivon, että bellikset selviävät talvesta. Tämä yksilö on edelleen kukassa. Nuo viimeiset kukat eivät ole niin tärkeitä kuin niiden oikealla puolella näkyvä kuihtunut kukka. Toivon, että siinä olisi kypsiä siemeniä, jotka varisevat maahan! Olen siirtänyt neljä bellistä eri puolille nurmikkoa ja lisäksi nurmikolla on kaksi edellisenä vuonna istutettua yksilöä. Kukkapenkissä on sitten muutama varayksilö. Nämä ovat kaikki Keski-Suomesta siirrettyjä. Lisäksi minulla on vielä pussi saksalaisia siemeniä, jotka kylvän ensi keväänä.  Bellisprojekti siis jatkuu: tavoite on nurmikko, joka olisi valkoisenaan belliksenkukkia!