Kasvun ihmettä kasvivalon alla

Saintpaulioiden lisääminen lehdestä on helppoa, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Uusien taimien kasvaminen voi kestää puolikin vuotta. 
Viimeksi laitoin saitpaulian lehtiä multaan viime heinäkuussa. Laitan lehdet ilmavaan multaan muoviastiaan, jossa on pohjassa ja kannessa reijät. Tällaisena astiana toimii uusiokäytössä loistavasti rasia, jossa ostetaan marketista tomaatteja.

26. heinäkuuta 2014 istutin lehtiä tomaattirasioihin. Vasemmassa rasiassa ovat Vanilla, Milky Way ja Lilla Blåklockan. Oikeanpuoleisessa rasiassa ovat Pixie Pink, Standard valkoinen ja Standard vaalean sininen

9. lokakuuta otetussa kuvassa on näkyvissä pienenpieniä lehtiä Milky Wayllä ja Standardeilla.

Tänään 2. marraskuuta 2014 ottamissani kuvissa kasvu on oiken ryöpsähtänyt liikkeelle.

Ja tässä kuvassa näkyy kasvupyrähdyksen salaisuus: kasvivalo! Lokakuun alussa laitoin taimikasvatusastiat kasvivalon alle. Myös yksi Vanilla pääsi valoon kukkimaan.

Erityisen iloinen olen siitä, että uusi Pixie Pink on alkamassa kasvuaan. Onhan Skotlannista tullut emokasvi jo aikaa sitten tuhoutunut.

Laitoin pari lehteä kasvamaan myös tavalliseen purkkiin, jotta voisin verrata kasvua ilman muovikantta verrattuna niihin, jotka ovat muovikannen alla suojassa. Tämä kuva on otettu 9. lokakuuta, jolloin purkki pääsi saman kasvivalon alle kuin tomaattirasiassa kasvava vertailuryhmä.

Tänään 2. marraskuuta 2014 otetussa kuvassa pienet lehdet ovat kasvupyrähdyksessä. Näyttää siltä, että nämä taimet kasvavat ihan samaa vauhtia kuin muovikannen alla olevat taimet. Purkilla ei ole merkitystä, vain valolla.

Tällä hetkellä saintpaulioistani kukassa on vain neljä yksilöä, jotka olen ottanut keittiön pöydälle ihailtavaksi.

Neljä saintpauliaa kukkii. Edessä Milky Way, muut standardikokoisia. Siniset olen vasta tänä syksynä ostanut marketista, valkoisen olen itse kasvattanut lehdestä viime kesänä. Tämä kuva on otettu tänään, kun aurinko ei paista, joten kukat ovat hieman harmaan näköisiä.

Pari päivää sitten, kun aurinko sattui paistamaan, värit hehkuivat aivan toisella tavalla.

 
Tällä hetkellä olen Milky Way Trail-lajikkeen lumoissa. Alunperin minulla oli niitä kaksi, mutta toinen joutui roskiin jossain vaiheessa rikkonaisten kukkien ja krämppäisten lehtien takia. Jäljellä oleva yksilö on nyt puolentoista vuoden ikäisenä terve ja kukkii suloisin valkoisin kukin. Jossain vaiheessa pidin Milky Waytä vähän mitättömänä Vanillaan verrattuna, mutta nyt se on kuin valkoinen satuprinsessa. Laitan tähän kuusi kuvaa Milky Wayn kauneudesta:

Kukkia ja nuppuja

Kaksi viikkoa sitten kerroin muutamista epäonnistuneista santunkasvatuksista.  Esimerkiksi toinen Milky Way- santuistani oli niin surkea, että se joutui roskikseen, mutta toisen annoin vielä olla. Poistin säilytettävästä vain  kaikki huonokuntoiset lehdet ja kukat ja mitä tapahtui! Nyt kahden viikon kuluttua se on kuin kaunis valkoinen kukkapilvi.  Useampikin vanhempi ihminen on kertonut minulle, että jokin kukka on alkanut kukkimaan heti sen jälkeen kun kasvattaja on uhannut heittää sen roskikseen. 

Milky Way Trail

Kerroin kaksi viikkoa sitten myös kuinka Chantaspring ja Lilla Blåklockan voivat huonosti ja vaihdoin kummankin uuteen ruukkuun ja uuteen ilmavampaan multaan. Toiselle tämä toimenpide auttoi, toiselle ei.

 

Chantaspring on selvästi piristynyt päästyään uuteen purkkiin ja ilmavaan multaan.

Lilla Blåklockan on entistä huonommassa jamassa. Sen lehdet riippuvat ja alimmat ovat jo mustuneet. Merkillistä, että tästä yksilöstä otetuista lehdistä kasvaneet pistokastaimet voivat erittäin hyvin. Toinen kukkii iloisesti täyttä päätä ja toinenkin tekee nuppuja. En keksi muuta selitystä kuin sen, että keinovalolla kukkiminen tammi-maaliskuussa vei tämän yksilön voimat loppuun. Voisiko se olla mahdollista?

Kokonaisen vuoden olen odottanut, että Mac’s Black Jack viimein tekisi kukkia ja nyt siinä on nuppuja! Tämän lajikkeen pitäisi olla pienikokoinen (jota se ei ole) ja sillä pitäisi olla punaiset lehden alapinnat (joita ei ole) ja sillä pitäisi olla hyvin tummanpunaiset kukat (joita siis nyt jännitän). Toivon, että viikon kuluttua voin näyttää teille kuvia Mustajaakon kukista.

 

Mac’s Black Jackin nuput piilossa lehtivarsien seassa. Eivätkö ne näytä tummilta? Ehkä niistä tulee todella tummanpunaisia kukkia!

Mutta lehtien alapinnat eivät ole punaisia. Vai ovatko lehtiruodit kuitenkin aavistuksen punertavia?

Seuraavissa kuvissa Beatrice Trail. Se teki viime kesänä jo muutaman kukan, mutta ne kukat kestivät vain vähän toista viikkoa.. Beatricen lehdet ovat niin tavattoman kauniin muotoiset ja väriset, että se menisi kyllä pelkkänä viherkasvinakin, mutta kuitenkin toivoisin, että se tekisi vähän ahkerammin myös kukkia, sillä sen kukat ovat todella kauniita pinkin värisiä pikku ruusuja.

 

Beatrice Trail tänään. Siinä on muutamia kukkia. Toinen yksilöni ei kuki eikä siinä ole nuppujakaan.

Ja sitten pieni uskollinen Kompis, joka tuli bonuskasvina Lilla Blåklockanin kanssa Ruotsista Gunillata viime kesänä. Kompis on ainoa saintpauliani, jonka kukkia en osaa pitää kauniina, koska ne ovat pilkulliset. Mutta Kompis kukkii ja on kukkinut ja tulee kukkimaan. Uhallako se uusia nuppuja ja kukkia koko ajan tekee?

 

Kompis, oikealta nimeltään Fun trail

Tästä kuvakulmasta Kompiksen kukka on ihan melkein kaunis.

Mutta tästä kuvakulmasta...

Ja lopuksi vielä yksi ihan ohimennen Vanillasta otettu kuva. Vanilla on nyt korkeassa maljassa keittiön pöydällä ja se on siinä aivan lumoavan kaunis, kuin satumaan prinsessa.

 

Rob's Vanilla Trail