Paavalinkukka lähtee talvilevolle

Paavalinkukille on tullut talvilevon aika ja niin tämä blogikin jää lepäämään. Kun kevätaurinko jälleen kurkkii ikkunoista, santut toivon mukaan alkavat työntää uusia versoja ja nuppuja ja silloin blogikin jälleen avautuu. Näkemiin siis kaikki lukijat, tapaamme jälleen maaliskuussa 2015!

Joka viikko blogissani käy kymmeniä lukijoita, jotka tulevat etsimään tietoa saintpaulioiden kasvattamisesta ja hoitamisesta. Heille suosittelen tämän sivun oikeassa laidassa olevaa tietopankkia. Siitä pääsee alkuun paavalinkukkien kiehtovaan maailmaan.

Kaikki saintpauliani ovat tällä hetkellä viherkasveja. Terveet ja kauniit lehdet ja uudet lehtialut lupaavat kaunista kukintoa ensi kevääksi.

Usein poistan ruusukkeena kasvavista lajikkeista lehtiä kukkien tieltä silloin, kun on kukkimisen aika. Nyt kun kukkia ei ole, lehdet saavat uusiutua ja kasvaa vapaasti ja ne ovatkin kauniita ruusukkeisessa muodossaan.

Tänään talviaurinko kurkisti hetken ikkunasta ja kiirehdin ottamaan kuvan valonsäteistä nauttivista paavalinkukista olohuoneen ikkunalla.

 Minulla on tällä hetkellä 35 kukkapurkkia, joissa kasvaa saintpaulioita ja lisäksi kaksi tomaattirasiaa, joissa on taimikasvatus lehdestä menossa. Eri lajikkeita on 19. Ns. standardeja eli sellaisia, joita voi ostaa ihan tavallisesta kukkakaupasta tai marketista, joilla ei ole mitään erikoista lajikenimeä, ne vain ovat eri värisiä, on   4 erilaista: valkoinen, vaalenasininen, tumman sinivioletti (perusväri) sekä sellainen jolla on tummanvioletit kukat, joissa on valkoinen reunus. 14 lajiketta ovat erikoislajikkeita, joita olen tilannut Skotlannista ja Ruotsista. Elinvoimaisin ja parhaiten kukkinut näistä on Rob's Vanilla Trail, jota kasvaakin kaikkiaan kahdeksassa purkissa! Sitten on vielä yksi, rakkain ja tärkein, kaksikymmnetä vuotta vanha äidiltäni saama suikertaen amppelissa kasvava nimeltään tuntematon erikoislajike, joka ehkä saattaa olla Pixie Blue. (Viime aikoinan olen alkanut epäillä, ettei tämä olekaan oikea nimi, vaikka jossain vaiheessa olin siitä varma.)

Kun paavalinkukat ovat pimeimmän talviajan viherkasveja, on ihanaa antaa tilaa muille kukkiville kukille: orkideoille, tulilatvoille ja kaikille kauniille joulukukille. Kukat tuovat väriä ja iloa jokaiseen päivään!

Tässä kuvassa on paljon sellaista, josta todella pidän. Ikkunalla on graafikko Mari Aspolan suunnittelemat ja sisareni valmistamat lasimaalaukset. Pöydällä on ystäviltä saatu suloinen orkidea sekä muutama kaunis saintpaulia-viherkasvi. Upea käsin kirjottu pöytäliina on mummoni perintöä ja värilliset kivituikut ovat valon tuojia ja joulun odotuksen virittäjiä.

Näkemiin, tervetuloa blogiini jälleen maaliskuussa.