lauantai 22. maaliskuuta 2014

Pikkusantut elokuvatähtinä



Nyt astun blogissani aivan uusiin sfääreihin, kun liitän tänne itse tekemäni videon. Olen oppinut paljon internetistä löytämistäni videoista, joissa opastetaan, kuinka saintpaulioita hoidetaan. Tähän mennessä ei eteeni ole kuitenkaan sattunut yhtään suomenkielistä, joten päätin tehdä sellaisen itse. Ensimmäisen opetusvideoni aiheeksi tuli paavalinkukan pikkutaimien erottaminen toisistaan. Asia on minulle itsellenikin uusi. Aikaisemmin en ole erotellut taimia. Olen vain tyrkännyt lehden multaan pieneen purkkiin ja siitä on sitten kasvanut tasapainoinen yksilö, jos siinä sattumalta on ollut vain yksi taimi. Tai sitten on tullut epämääräinen moneen suuntaan kasvava lehtiläjä, jos taimia on sattunut kasvamaan  liian monta yhdessä.

Lokakuun lopussa olin laittanut Rob’s Vanilla Trail- ja Lilla Blåklockan -lehtiä juurtumaan ja viime viikonloppuna erottelin taimet toisistaan ja istutin kunkin yksilön omaan purkkiinsa. Tässä video työn vaiheista:

 Nyt viikon kuluttua kaikki purkkeihin laittamani taimet ovat pirteänä kasvun alussa:


 
Neljä Lilla Blåklockan-lajikkeen tainta

Kuusi Rob’s Vanilla Trail-lajikkeen tainta    

Kaikkein pisimmälle ehtinyt ja terhakkain Vanillan taimi piilottelee jo ensimmäistä nuppuaan lehtien lomassa!

Viisi tainta, joiden lajikkeesta en ole aivan varma. Videolla näkyy, että aioin heittää nämä pienimmät taimet pois, mutta sitten päätin kokeilla, jos ne kuitenkin lähtisivät kasvamaan. Viikko on kulunut ja hengissä ovat.

Eroteltuani kaikki taimet kasvamaan purkkeihinsa laitoin vielä uusia lehtiä juurtumaan. Nyt olin viisaampi ja laitoin yhteen astiaan vain yhtä lajiketta. Toisessa on Vanilla Trail ja toisessa Beatrice Trail.


Kodinonni on yksi ehdoton suosikkikasvini. Kun olin pieni tyttö, minulla oli rakas kodinonni. Sitten kuulin jostain, että kasvit tarvitsevat vettä ja suoloja kasvaakseen hyvin. Annoin siis seuraavassa kastelussa kasvilleni vettä ja suolaa ja itkin katkerasti, kun suolakylvyn seuraukseni kodinonneni kuoli. Samaa virhettä en tee toiste!





Kun kävin viime viikolla puutarhakaupassa näin jotain aivan ihanaa: minikokoisia krysanteemeja. Suloiset pikkuolennot lähtivät mukaani ja vein niitä työpaikalle, jossa moni muukin ihmetteli ja ihasteli näitä kevään pirteitä lähettiläitä.  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.