Kukkaruukku vai kukkapurkki

Lähikuvassa mikä tahansa kukkiva kukka on kaunis, kuten tämä suloinen kirkkaanvalkoinen saintpaulia. Harvoinpa arkielämässä kuitenkaan kuljetaan nenä kiinni kukassa. Kukkaa katsotaan yleensä hieman kauempaa ja silloin se astia, jossa kukka on, vaikuttaa näkymään todella paljon. Astia voi sekä korostaa että syödä kukan kauneutta.

Otin kuvan yhdestä saintpauliastani erilaisissa ruukuissa. Tämän santun ostin muuttama viikko sitten marketista, kun ihastuin siihen, kuinka valkoinen reuna korostaa kukan siniviolettia väriä. Kun ostan uuden saintpaulian, annan sen olla omassa muovisessa ostopurkissaan jonkun aikaa. Se saa kukkia kukkimisensa rauhassa siinä loppuun ja seuraavan lepokauden lopussa sitten vaihdan sen purkin. Koska muovinen purkki on hieman tylsän näköinen, pidän näitä uusia santtuja keittiön pöydällä kauniissa suojaruukuissa. Kun ne siirtyvät lepovaiheeseen, siirrän ne syrjemmälle yläkertaan ja silloin ei suojaruukkua enää tarvita.

Valkoreunainen violetti saintpaulia mustassa muoviruukussa mustalla aluslautasella.

Sama saintapulia samassa mustassa muoviruukussa mutta valkoisella aluslautasella.

 Musta ja valkoinen aluslautanen antavat erilaisen tyylin kukalle. Aluslautasen kokokin on tärkeä. Liian iso aluslautanen tekisi santun homssuisen näköiseksi.

Sama saintpaulia, jolla on nyt suojaruukkuna Kustavin savipajan valmistama malja.

Sama saintpaulia suojaruukkuna korkea keramiikkamalja.

Sama saintpaulia suojaruukkuna tyttäreni koulussa valmistama savimalja.

Sellainen kukka, kuten tämä, jonka olen itse lehdestä kasvattanut, ei tietenkään koskaan ole muovipurkkia nähnytkään, vaan kasvaa saviruukussa. Myös kaupasta ostetut pääsevät tällaiseen värikkääseen savipurkkiin aikanaan, jos ne lopulta jäävät taloon.

Nämä kukat ovat tällä hetkellä keittön pöydällä ikkunan edessä. Mutta ikkunaa vasten en saanut hyvää kuvaa, vaan jouduin ottamaan kuvan taustaa vasten. Muutamankin kukan ryhmä tulee näyttävän näköiseksi, jos siinä on kukkia eri korkeuksilla.

 Mistä nuo omat kukkapurkkini sitten tulevat? En tee niitä itse alusta asti vaan ostan savisia lasittamattomia kukkapurkkeja kaupasta ja maalaan ne itse. Halusin kaikille kukilleni samantyyppiset ruukut, mutta en kuitenkaan sitä, että kaikki ruukut olisivat samanvärisiä. 

Olen useana keväänä ostanut kotikaupunkimme marketit ja puutarhakaupat tyhjäksi näistä yksinkertaisista saviruukuista. Niiden paras puoli on halpa hinta ja huonoin, raivostuttavan huono puoli on se, että tuo ärsyttävä liimalappu ei lähde irti muuten kuin hiomalla!!! Kynsillä yrittäminen vie kynnet ja vedessä liottaminen on aivan turhaa.

Maalaan purkit aivan tavallisella Miranol- maalilla.

Autotallissa purkkeja on kiva maalata, tietenkin täytyy aina kerralla maalata yhtä väriä niin paljon kuin maalipurkissa maalia on. Mitään pensselien puhdistusta en harrasta. yhden värin maalaus on kertaluontoinen asia ja sitten tyhjä maalipurkki ja pensseli roskiin (tietysti kaatopaikan ongelmajätteeseen se maalipurkki)

Kun minulla on monenlaisia santtuja niin tunnistamisessa auttaa se, että olen tottunut laittamaan kunkin lajikkeen aina tietynväriseen purkkiin. Punaisille punaiset purkit, valkoisille vihreät, sinisille siniset tai keltaiset.

Tein näitä purkkimaalauksia jo kauan ennen kuin kiinnostuin saintpaulioista. Itse asiassa ensimmäiset värilliset purkit maalasin suojaruukuiksi tulilatvoille. Ostin neljä eriväristä tulilatvaa ja halusin niille eriväriset mutta samanlaiset suojaruukut enkä löytänyt sellaista sarjaa valmiina. Ja voihan näitä ruukkuja vieläkin käytää vastaavasti. Tässä on Ikeasta ostettuja tekokukkia, jotka ovat kesän palvelleet yläkerran parvekkeella. Ne jäivät hetkeksi porrastasanteen pöydälle ja olivat aika tylsän näköisiä siinä mustissa purkeissaan:

 Mutta kun laitoin niille värilliset suojaruukut, näkymä tuli ihan toiseksi. Saavat nyt olla siinä siihen asti, että jouluvalot valloittavat tämän pikku tason.

Millaisia purkkeja sinä käytät? Ostatko ruukun sopivaksi sisustukseen vain kukkaan? Millainen purkki/ruukku sinun mielestäsi syö kukan kauneutta?