lauantai 17. elokuuta 2013

Villit Saintpauliat, uhanalaiset vai kadonneet?



Saintpaulia on yksi maailman suosituimpia huonekasveja. Se kasvaa sadoissa miljoonissa kodeissa ympäri maailmaa.  Harva tulee edes ajatelleeksi, että kasvin alkuperäinen villi muoto voisi olla uhanalainen.



IUCN-järjestön (International Union for Conservation of Nature) vuonna 1997 julkiasemassa uhanalaisten kasvien punaisessa listassa oli seuraava luettelo, jossa ovat kaikki kaksikymmentä tuolloin tunnettua ja määritettyä saintpaulia-lajia:





Listalla olevan Saintpaulia ionantha-lajin perässä on Herman Wendlandin nimi. Saintpaulia ionantha on juuri se ensimmäinen Afrikan orvokki, jonka paroni Walter von Saint Paul-Illaira vuonna 1891 lähetti isälleen Saksaan ja josta Herman Wendland kirjoitti ensimmäisen tieteellisen kuvauksen 1893.  Lähes kaikkien muiden lajien yhteydessä oleva tutkija on englantilainen B.L.Burtt, joka luetteloi Gesneriaceae-heimoa ja erikoisesti Saintpaulia-sukua 1960-luvulla.



Kun luin uusinta IUCN:n vuonna 2013 julkaisemaa uhanalaisten kasvien luetteloa, hämmästyin: Jos laittaa luettelon etsintäkenttään sanan ”Saintpaulia”, hyppää esiin teksti: ”This taxon has not yet been assessed for the IUCN Red List, but is in the Catalogue of Life: Saintpaulia”



Elämän luettelosta löytyy Saintpaulia, kuten aiemmin olen kertonut. Elämän luettelossa Saintpaulia-lajeja on kymmenen, mutta uhanalaisten luettelossa sitä ei ole lainkaan. Onko syy se, että saintpaulia ei ENÄÄ ole uhanalainen vai se, että se on jo KOKONAAN hävinnyt sukupuuttoon? Vai ovatko kymmenen lajia kadonneet ja kymmenen jäljellä?





Tällainen maallikko voi vain arvailla oikeaa vastausta. Onneksi Suomesta löytyy arvostettu saintpaulioiden tutkija: Filosofian tohtori Johanna Kolehmainen Helsingin Yliopistosta on tutkinut saintpaulioita ja niiden ekologiaa ja hän ystävällisesti vastasi kysymykseeni seuraavasti:



”Luulen, että tiedän oikean vastauksen siihen, miksi saintpaulian uhanalaisuudesta ei ole tarkempia tietoja IUCN:n punaisella listalla. Johtunee siitä, että tutkimus eri saintpaulialajien sukulaisuudesta ja itse asiassa koko suvun asemasta on vielä kesken. On mahdoton arvioida uhanalaisuutta kun ei tiedä minkä uhanalaisuutta pitäisi arvioida. Vajaa 10 vuotta sittenhän lajimäärä supistettiin n. 20 lajista 10:een ja viimeisin tutkimus, jonka olen nähnyt, ehdottaa, että koko saintpaulia suku pitäisi sulauttaa soilikkeihin (Streptocarpus-suku). Ovathan saintpauliat ja soilikit hyvin samannäköisiä. Selkein ero on siemenkodassa: soilikkien siemenkodan lohkot kiertyvät spiraalille, mutta saintpaulioilla ne ovat suorassa (voit googlettaa 'Streptocarpus fruit' niin löytynee kuvia soilikin siemenkodasta). Aika subjektiivista on tuo laji- ja sukurajojen vetäminen kasvitieteessä. Genetiikkaa onneksi käytetään nykyään paljon apuna. Jo 1990-luvun lopun geenitutkimukset osoittivat, että saintpauliat ovat perimältään hyvin lähellä soilikkeja. Kun oli piirretty sukupuu geneettisen aineiston perusteella, sijaitsivat saintpauliat yhtenä 'oksana' siellä soilikkien sukupuun sisällä.”



Lyhyt tiivistelmä Johanna Kolehmaisen väitöskirjasta (myös suomeksi) löytyy TÄÄLTÄ.

Vuosina 2009-2011 Johanna Kolehmainen käynnisti saintpaulioiden suojeluohjelman Tansaniassa.

AfricanViolet Tours & Treks  järjestää matkoja Tansaniaan saintpaulioiden kasvuseuduille. Heidän facebooksivuillaan on upeita kuvia luonnonvaraista saintpaulioista ja Usambaravuorten mahtavista maisemista.



Villit saintpauliat siis eivät ole kadonneet kokonaan. Niitä kasvaa edelleen Usambara-vuoristossa Kenian ja Tansanian rajalla Itä-Afrikassa. Sademetsien katoaminen uhkaa niiden tulevaisuutta, tutkijat selvittävät niiden paikkaa kasvien sukupuussa ja miljoonat ihmiset maailmassa kasvattavat rakkaudella näiden villien lajien kesytettyjä serkkuja ikkunalaudoillaan. Niin minäkin.


 
Vanilla Trail 17.8. Pieniä suloisia kukkia aukeaa lisää joka päivä.
 
Vanhin saintpauliani, standardikokoinen, perinteisen sinivioletin värinen on kaikkein vaikein kuvattava. Tässäkin kuvassa kukat ovat jälleen melkein puhtaan sinisiä, mikä ei ole ollenkaan totta! Kymmenien kokeilujen jälkeen hermostuin ja piirsin kuvan reunaan kukan sen värisenä kuin se minun mielestäni oikeasti on. Kameran linssillä ja minun silmilläni on siis täysin eri käsitys kukkasen väristä!

maanantai 12. elokuuta 2013

Kolmen kuukauden juhlapäivä



Huomenna tämä Paavalinkukkablogi täyttää 3 kuukautta. Juhlan kunniaksi toivon KAIKKIEN lukijoitteni kirjoittavan tähän postaukseen kommentin,  jossa toivon vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikä on ollut sinua kiinnostavin postaus tämän kolmen kuukauden aikana?
2. Mikä on ollut mielestäsi paras kuva?

Kommentti kirjoitetaan seuraavasti:
1)Paina tämän jutun lopussa olevaa kommenttilinkkiä.
2) Kirjoita kommenttisi kenttään jossa lukee ”Lisää kommenttisi…”
3) Laita kommenttisi loppuun joku nimimerkki, jolla erotan vastaajat toisistaan. Jos tunnet minut livenä, on hauskaa, jos keksit jonkun sellaisen nimimerkin, josta osaan arvata kuka olet.
4) ”Valitse profiili”- valikosta valitse esimerkiksi alin vaihtoehto ”nimetön” .
5) Paina nappia jossa lukee ”julkaise”.
6) Näkyviin tulee kaksi kuvaa, joissa lukee jotain. Kirjoita näkemäsi sanat niille varattuun tilaan ja paina jälleen nappia jossa lukee ”julkaise”.  (Jos et saa selvää sanoista, saat uudet kuvat painamalla pyörönuolen kuvaketta.)

Kaikkien vastanneiden kesken arvon alla olevan kuvan esittämän valkoisen saintpaulian.  Tämä on suuren valkoisen saintpauliaemon poikanen. Kerroin suuresta valkoisesta saintpauliasta TÄÄLLÄ. Viime viikonloppuna kävin kylässä niiden ystävien luona, joille lahjoitin tuon emokasvin, ja se kukkii vielä! Tämä vihreässä purkissa oleva poikanen on nyt aloittamassa kukintaansa. Ensimmäinen nuppu on juuri auennut, mutta lehtiruusukkeen keskellä on jo yli kymmenen nuppua, joten uskon, että siitä tulee yhtä kaunis kuin emokasvista.
Suuren valkoisen saintpaulian poikanen aloittaa ensimmäistä kukintaansa.


On mielenkiintoista seurata tämän blogin hallintasivuilta, kuinka paljon blogiani luetaan ja missä lukijat ovat. Sitä en tietenkään pysty näkemään, KUKA tätä lukee, mutta seuraavia tietoja hallintasivut kertovat:

Blogini on avattu seuraavissa maissa:
Suomi 2785 kertaa
Venäjä 149
Saksa 126
Ukraina 98
Yhdysvallat 95
Alankomaat 28
Ruotsi 19
Italia 15
Latvia 8
Viro 5
Taiwan 3
Serbia 2
Etelä-Korea 2
Iso Britannia 1
Kanada 1
Espanja 1

Ihmettelen suuresti Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen lukemia. En usko, että siellä kukaan todellinen henkilö näitä sivuja aukaisee. On varmaankin kyse niistä tarkkailuroboteista, joista lehdistössä on viime aikoina kovasti puhuttu. Toki mistä tahansa maasta sivulle voi yksittäinen lukija eksyä hakusanalla saintpaulia, koska tuo nimi on kansainvälinen. Tiedän, että minulla on todellisia ihmislukijoita Suomen lisäksi Saksassa, Ruotsissa ja Italiassa. Jos jossakin muussa maassa nyt joku suomenkielentaitoinen ihminen tätä lukee niin olisin VALTAVAN iloinen, jos kertoisit olemassaolostasi osallistumassa kyselyyni!

Kaikkein uskollisin ja tarkin lukijani on 85-vuotias ystäväni Keski-Suomessa. Hänellä ei tosin ole tietokonetta, mutta tulostan nämä sivut ja lähetän ne hänelle etanapostissa parin viikon väliajoin.

Säännöllisten lukijoiden lisäksi blogiin tullaan myös googlen kautta erilaisten hakusanojen avulla. On upeaa, jos olen voinut antaa auttavia ohjeita kiperiin kysymyksiin. Blogin hallintasivujen kautta näen, että sivuille on tultu googlesta esimerkiksi seuraavien hakusanojen kautta:
saintpaulia
kukat punaista vasten
kartiovalkokuusen isot taimet
alapuoli punainen lehti paavalinkukka
keltainen saintpaulia
paavalinkukan istuttaminen
paavalinkukka parvekkeelle
saintpaulia hoito-ohje
bellikset
kartiovalkokuusi
saintpaulia multa
saintpaulian lisääminen
tekokukka pelargonia
sitkeä kukka
pieni päivänkakkaran näköinen kasvi
kaunein kukka
kesäkukka valkoinen pieni
saintpaulia kaupassa
kliivian hoito
saintpaulian kastelu
saintpaulian lehtien värimuunnokset
kartiovalkokuusi + hoito
kaunokainen leikkaus
alppiruusu varjossa

Kaikkein eniten avauksia on blogin ensimmäisellä sivulla (160) toiseksi eniten tekstillä ”Saintpaulia hoitaa kasvattajaa” (123) ja kolmantena on ”Eurooppalaiset löytävät Afrikan orvokin” (72). Ensimmäistä sivua lukuun ottamatta eniten lukijoita tulee sivuille, joiden tunnisteena on joku saintpaulian hoitoon tai historiaan liittyvä asia. Vähiten lukijoita (24) on saanut sivu ”Ystäväni Tiku ja Taku, kartiovalkokuuset”. Toiseksi vähiten lukijoita (29) on sivulla ”Pappan puutarhassa”

Tämä postaus on järjestyksessä 32. Olen julkaissut siis keskimäärin kaksi sivua viikossa. Välillä tuntuu, että olisi mukava kirjoittaa useamminkin, silloin olen kirjoittanut sivuja ”varastoon”, josta julkaisen niitä taas sitten, kun muut puuhat eivät anna aikaa kirjoittamiseen. Yritän olla suhteellisen säännöllinen, sillä olen itse huomannut, että on hauskin seurata sellaisia blogeja, joissa on uutta luettavaa jollakin tavalla säännöllisesti, olkoon se sitten kerran päivässä tai kerran viikossa.  

Kaikki oikeat lukijani: nyt rohkeasti kommentoimaan! Jos et halua vastata kysymyksiini, arvontaan voi osallistua myös kirjoittamalla ihan pelkän nimimerkin. Valkoinen saintpauliakaunotar vihreässä ruukussa odottaa uutta kotia. Arvonta suoritetaan ensi lauantaina 17.8.2013. Mutta tarkkailijarobotit älkööt vaivautuko! Robottien kukkienhoitoon en luota, joten vain aidot ihmislukijat saavat osallistua!