Suloinen Pikku Helmi!

Saanko esitellä uuden tulokkaan: Optimara Little Pearl on puhjennut kukkimaan. Sain tämän pienen suloisen kukkasen Gunillalta keväällä muiden minikokoisten uusien lajikkeiden kanssa ja Pikku Helmi ehti ensimmäisenä kukkimaan. Kukat ovat melkein valkoisia tai aivan vaaleanpunaisia, valaistuksesta riippuen. Kukat ovat puolikerrottuja, lehdet vaalean vihreät.

Optimara Little Pearl

Suurin osa santuistani on siirtymässä lepovaiheeseen. Pidän keittössä niitä, jotka kuitenkin vielä kukkivat. Yläkerran työhuoneessani ovat loput kukat. Tällä hetkellä yksilöitä on 29 kappaletta. Joukko on juuri vähentynyt sillä viime viikon aikana olen antanut 13 santtua uusiin koteihin. Saintpaulioita on hauska kasvattaa, mutta oikeastaan vielä hauskempaa on antaa suloinen pikku kukkanen kauniissa purkissa ystävälle! 

Keittössä ovat amppeleissa Pixie Bluet, pöydällä kaksi standardia, Vanilla, Lilla Blåklockan sekä Pikku Helmi

Työhuoneeni ikkunalla syyskuun valosta nauttivat muut santut. Alemmalla hyllyllä on jälleen uusia lehtiä kasvamassa, mutta tähän vuodenaikaan uusia pikkutaimia saa odottaa puolikin vuotta.

Marketissa osui viime viikolla silmiini erikoisen kaunis standardikooinen paavalinkukka. Yleensä en pidä monivärisistä kukista, mutta tässä tapauksessa valkoinen reuna korostaa tummaa violettia niin kauniisti, että ihastuin heti. Toivon tästä pitkäaikaista ystävää.

Keittiössä olevan Lilla Blåklockanin kukat ovat hyvin avoimia. Toinen yksilö, joka minulla on yläkerrassa on paremmin nimensä veroinen, eli sen kukat ovat kellomaisia. Mutta kaunis ja herkkä on tämäkin.

Keittössä on myös standardi valkoinen. Yksi valkoisen saintpauliaemon poikasista. Minulla on näitä poikasia itselläni vielä kaksi. Tämä alkoi kukkia pari viikkoa sitten ja siinä toisessa on ensimmäiset nuput. Juuri tänään tapasin sattumalta sen ystäväni, jolle lahjoitin alkuperäisen valkoisen saintpauliaemon vuosi sitten. Jälleen kerran hän kertoi, kuinka uskollisesti valkoinen saintpauliaemo on kukkinut ja kukkinut.

Olemme ahertaneet mieheni kanssa puutarhassa. Meillä on tontin toisella rajalla norjanangervosta kasvatettu pensasaita. Vuosien saatossa kyseinen aita on mennyt yhä huonompaan kuntoon. En tiennyt voisiko norjanangervoa leikata alas. Mutta tämä internet on ihmeellinen: Kirjoitin vain googleen kysymysen: "Voiko norjanangervon leikata alas" ja hups! Esiin tuli kymmenen vuotta sitten puutarhasivustolla käyty keskustelu asiasta. Monenlaisia kokemuksia ihmisillä on ollut, mutta alasleikkaaminen on joillakin onnistunut hyvin, toisilla kohtalaisesti. Niinpä päädyimme lopulta tekemään alasleikkauksen. Jos se ei onnistu, niin sitten täytyy pensaat kokonaan vaihtaa, mutta kokeiltiin nyt ensin tätä.

Norjanangervoaita kukkimisen aikaan on ihan kauniin näköinen.

Mutta kun pensaita oli pakko leikata, jotta auto pääsisi pihalle, niin paljastui, että pensaiden sisäosat olivat pelkkää kuollutta oksaa.

Pensaiden leikkaaminen oli aika kova työ. Neljä pensasta jaksoimme yhdessä illassa ja neljä iltaa tähän meni.

Pensaiden takaa alkoi paljastua naapuriemme ihastuttava kukkamaa, jota emme koskaan ennen pystyneet ihailemaan!

Miheni laittoi mullan reunukseen kauniin kivetyksen. Tämä kuva on nyt suunnilleen samasta kohdasta kuin edellä oleva kuva, jossa pensaat kukkivat. Tyhjältä näyttää, mutta toivomme parasta.

Lähikuva leikatusta pensaaasta. Emme tienneet, kuinka korkeat tapit kuuluu jättää, niin niistä tuli 5-15 cm korkuisia.

Laitoimme pensaille paljon kalkkia ja uutta multaa ja toivomme ensi keväänä kasvun ihmettä. Ohikulkevalta naapurilta saimme lisäksi oivan idean: nyt voisi välikohtiin istuttaa kukkasipuleita niin saisi ainakin ensi keväänä iloita niiden kauneudesta. Idea, jonka toteutan ehdottomasti!