Paavalinkukka: Huoltotoimia

Kun santuilleni tapahtuu jotain erikoista, siitä on mukava kirjoittaa tänne blogiin. Mutta ehkäpä paikallaan on välillä kertoa ihan tavallisista jokaviikkoisista huoltotoimista.

Kastelen santtuni kerran viikossa. Pyrin kastelemaan lauantaina, mutta jos se ei käy tai unohdan, kastelen sitten sunnuntaina. Kerran viikossa todellakin riittää, vaikka joskus sitä on itsekin vaikea uskoa! Saintpaulia ei viihdy suorassa auringonpaisteessa ja jos tätä kukan toivomusta noudattaa, niin kerran viikossa lautaselle annettu vesi on sopiva määrä.

Seuraavassa kuvassa ovat huoltotarvikkeeni: kastelukannu, Substral- kasviravinne ja metallikulho.

Aloitan aina keittiön ikkunalla amppeleissa kukkivista Pixie Blue-santuista. Ja ne kastelen aivan vääräoppisesti. Laitan metallikulhon täyteen vettä, jossa on teelusikallinen ravinnetta ja upotan ruukun siihen. Vesi nousee melkein ruukun reunan tasalle, mutta ei kuitenkaan koskaan reunan yli. Kukka saa liota noin 10 minuuttia, sitten otan sen tiskipöydälle valumaan ja hetken päästä laitan takaisin amppeliin.

Kun laitoin Pixie Blue kukkani amppeleihin monta vuotta sitten, minulla ei ollut sopivia lautasia purkin alle, joten en voinut kastella niitä lautaselle. Silloin aloin kastella näitä kasveja aivan vääräoppisesti upotuskasteella viikoittain. Huomasin, että ne yksinkertaisesti villiintyivät ja kukkivat ja kasvoivat aivan mahdottomasti. Minulla on jo toinen sukupolvi tätä santtulajiketta näissä amppeleissa ja teen niille samoin kuin emokasveille, vaikka nykyään minulla onkin hyvät aluslautaset ruukkujen alla. En yksinkertaisesti uskalla vaihtaa systeemiä, koska tämä toimii hyvin!

Myös keittiön pöydällä jalallisissa maljoissa olevat kukat saavat melkein upotuskasteen. Laitan maljaan melko paljon vettä ja ruukku saa liota siinä sen aikaa kun kastelen muut kukat. Sitten kaadan imeytymättömän veden pois. Tuntuu, että ainakin Vanilla pitää tästä systeemistä.

Kaikki muut santtuni kastelen oikeaoppisesti äidiltäni oppimalla systeemillä aluslautaselle. Laitan lautaselle niin paljon vettä kuin siihen voi laittaa ja unohdan asian sitten viikoksi. No, joskus saatan huomata tiistain seutuvilla, että joku santtu ei ole vielä juonut koko vesiannostaan ja silloin kaadan lopun veden pois.

Viikoittaiseen huoltomanööveriin menee noin 15-20 minuuttia, joten voi sanoa, että saintpauliat ovat todella helppohoitoisia. Usein kuitenkin käytän aikaa enemmänkin kukkien tarkkailuun ja ihailemiseen. Tänään huomasin, että Gunillalta saamistani pikkusantuista ensimmäiset ovat aloittamassa kukkimista. Optimara Little Pearl-lajikkeen molemmissa yksilöissä on jo vaaleanpunaiset kukat auki. Ne muistuttavat kovin Vanillan kukkia. Rob’s Galiwinku ja Lilla Blåklockan ovat kasvattaneet siniset nuput.

Optimara Little Pearl


Rob's Galiwinku

Lilla Blålockan

On myös ikävää tehtävää. Alkuperäinen ensimmäinen Lilla Blåklockan santtuni oli lopullisesti menehtynyt. Kesäkuun alussa se alkoi riiputtaa lehtiään ja nyt ei mitään enää ollut tehtävissä. Tämä on ollut emona monelle pikkusantulle joita nyt kasvaa ystävieni kotona ja minulla itsellänikin on yksi tämän poikanen. Myös Gunillalata tänä kesänä saamani kolme uutta tainta kasvavat hienosti, Mutta tälle kävi nyt näin. Syytä en tiedä, ellei se sitten ole viime talvena antamani keinovalo!

Ensimmäinen Lilla Blåklockan-santtuni lopullisesti menehtyneenä

Pitkään jatkunut helle on rasittanut sekä ihmisiä että paavalinkukkia. Useimmissa vanhoissa santuissani olevat kukat olivat kaikki nahistuneet ja leikkasin kaikki nuutuneet kukat pois. Nyt lähes kaikki ovat viherkasveja. Jopa Kompis on nyt ilman kukkia, ensimmäisen kerran sen jälkeen kun se aloitti kukkimisen keväällä! Tällä hetkellä kukkivat vain Pixie Blue, Vanilla, Mustajaakko sekä Milky Way.