Olen kertonut tässä blogissani aiemmin, miten kadotin pienen valkoisen saintpaulian ja kuinka sen jälkeen pieni sininen saintpaulia on ollut rakkain kukkani. En tiedä rakkaimman kukkani oikeaa lajikenimeä, olen kutsunut sitä yksinkertaisesti ”maailman kauneimmaksi kukaksi”. Tällä viikolla keksin, että maailman kaunein kukkani saattaa olla oikealta nimeltään Pixie Blue. Laitan tähän tänään ottamiani kuvia rakkaimmasta kukastani ja sen jälkeen muutamia muiden ottamia kuvia Pixie Bluesta. Onko kyseessä sama lajike?
Kukkani kasvutyyli on ”trail”. Kuvassa näkyy, kuinka se alkaa kasvattaa maata pitkin suikertavaa vartta, josta sitten lehdet ja kukat nousevat. |
Ja
sitten vertailun vuoksi muiden valokuvaamia Pixie Blue-kukkia:
Saintpaulialajike nimeltä Pixie Blue kuvataan Dibleyn puutarhan sivulla seuraavasti: : ”Single purple-blue flowers with a darker centre. Plain, ovate leaves. Trailing. Miniature. AVSA roll of honor 1980, voted Best Variety 2012 (AVSA).” |
Saintpaulialajike
nimeltä Pixie Blue kuvataan Lyndon Lyon puutarhan sivulla
seuraavasti: “We're bringing back a semiminiature
variety that was an old favorite. Single, small, purple/blue pansies with a
darker eye. Blooms in large numbers, reaching high above medium green, trailing
foliage.”
|
Pieni osa Googlen kuvahaulla löytyvistä kukista, kun hakusanoiksi laittaa ”Pixie Blue saintpaulia” |
Gunillalla
on myös Pixie Blue. Gunilla kertoo blogissaan, että Pixie Blue oli ensimmäinen hänen
näkemänsä minisaintpaulia Ruotsissa. Gunillan kuva omasta Pixie Blue-kukastaan on täällä
Arvoisat
lukijat, onko maailman kauneimmaksi kukaksi kutsumani rakkain saintpauliani vihdoinkin
löytänyt oikean nimensä? Onko se Pixie Blue?
Lisätodistuksena
pyydän kiinnittämään huomiota vuosilukuihin. Pixie Blue voitti AVSA:n palkinnon
vuonna 1980, joten sen jälkeen se on tullut tunnetuksi maailmalla. Pixie Blue
oli ensimmäinen minisaintpaulia Ruotsissa. Varmaankin ensimmäinen myös
Suomessa! Aika luontevalta tuntuu
ajatella, että äitini, jolla oli aina perinteisiä standardikokoisia violetteja
saintpaulioita, olisi 1980-luvulla ensimmäisen kerran minikokoisen saintpaulian
nähtyään, ihastunut ja ostanut sellaisen itselleen ja minulle. Minähän sain
kukan äidiltäni juuri 1980-luvulla!
Se,
että minulla oleva sininen äidiltä saamani kukka on löytänyt nimensä, antaa
toivoa, että jonain päivänä vielä löydän kadonneen valkoisen pikku
saintpauliani nimineen päivineen!
Pienet siniset saintpauliat kuolemaisillaan 2.6.2013 |
Samat siniset saintpauliat pirteinä ja iloisina 13.7.2013 |
Katastrofi lähellä 2.6.2013 |
Elämäniloa täynnä 13.7.2013 |
Melkoinen muutos! Suora auringonpaahde on myrkkyä saintpaulioille, se tuli todistettua jälleen kerran. Toisaalta ne ovat sitkeitä ja kestävät rääkkäystä hengissä pitkäänkin ja toipuvat taas pirteään kuntoon, kun olosuhteet korjaantuvat. Ja nämäkin kolme suloista pikkusanttua ovat varmaankin siis Pixie Blue-lajiketta. Vai mitä mieltä olette?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.