Olen
kertonut aiemmin kuinka tilasin Dibleyn puutarhasta saintpaulioiden taimia ja kertonut myös niiden kasvun alkutaipaleesta. Nyt Vanilla Trail ja Milky Way Trail ovat alkaneet kukkia. Molemmat ovat todella kauniita,
en osaa sanoa, kumpi niistä lumoaa enemmän.
Vanillan suloiset vaaleanpunaiset kukat ovat aivan pikkuruisten ruusunkukkien näköisiä. |
AfricanViolet Society of America eli AVSA on vanhin saintpauliaseura maailmassa. AVSA on luonut standardit terminologialle,
saintpaulialajikkeiden rekisteröinnille ja näyttelykukkien arvostelulle. Järjestön
lehdessä (African Violet Magazine) julkaistaan vuosittain marras-joulukuussa 25
nimen lista sen vuoden parhaista saintpaulioiden lajikkeista. Vuoden suosikit valitaan
yhdistyksen jäsenäänestyksellä. Suosikkilistalla voi olla sekä vanhoja että
aivan uusia lajikkeita. Jos joku lajike valitaan vuosisuosikiksi kolme kertaa (vuoteen
1998 asti sääntö oli viisi kertaa), silloin lajike saa nimensä arvostettuun
luetteloon ”AVSA Honor Roll of African
Violet”. Vuonna 1999 Milky Way Trail sai
Honor Roll arvon. Edellisessä
postauksessani esiintynyt Pixie Blue sai Honor Roll arvon jo vuonna 1980.
TÄSSÄ
osoitteessa ovat AVSA Honor Roll saintpauliat vuosilta 1960-2004
lajikkeen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
TÄSSÄ
osoitteessa ovat samat AVSA Honor Roll saintpauliat vuosilta 1960-2004
vuosittaisessa järjestyksessä.
Silloin
kun tilasin Dibleyn puutarhasta pikkusanttuja, en tiennyt vielä yhtään mitään
saintpaulialajikkeiden kilpailuista. Tutkin vain hartaasti läpi nettikaupan
luetteloa ja tilasin mielestäni kauneimpia lajikkeita. Aika hyvin valintani
onnistui, kun osuin tilaamaan Milky Way Trailin ja ennestäänhän minulla oli
Pixie Blue. Nämä molemmat lajikkeet ovat jo voittaneet Honor Roll arvon, mutta
molemmat keikkuvat edelleen vuoden suosikkien listoilla. En onnistunut löytämään
internetistä vuosittaisia listoja muilta vuosilta kuin 2010 ja 2012,
kummassakin niistä ovat nämä kaksi lajiketta. Olisi mielenkiintoista tietää,
onko Pixie Blue ollut vuosilistalla joka vuosi vuodesta 1980 alkaen, vai elääkö
se nyt uutta tulemistaan.
Mutta
eivät kaikki valintani onnistuneet. Kerroin aikaisemmin, että Mac’s Black
Jackin lehdet olivat vaaleanvihreitä, eivätkä punaisia ja että Sateenkaaren
Limevalo teki violetteja kerrottuja kukkia sen sijaan, että olisi tehnyt limen värisiä
kellokukkia. Sain vihdoin kirjoitettua kirjeen Dibleyn puutarhaan ja kerroin
asiasta. He vastasivat:
“Mac's Black Jack: it seems that as a young plug plant
it has indeed lighter leaves and no red back, all our little plugs at the
nursery are that way. When they grow older they all then produce the
appropriate colour of the leaves. So it is a question of waiting in that case.
All our more mature plants that are grown from the same plugs that we send out
have red backs to their leaves.
Rainbow's Limelight: it seems that there was a mix-up. Sorry for that. We can send you a replacement of course.”
Rainbow's Limelight: it seems that there was a mix-up. Sorry for that. We can send you a replacement of course.”
Mac’s
Black Jackin kohdalla asia korjaantuu ajan myötä, lehdet muuttuvat punaisiksi
vasta vanhemmalla kasvilla. Rainbow Limelightin kohdalla oli tapahtunut joku
sekaannus. Korvaukseksi pyysin heitä lähettämään minulle kaksi pikkutainta, jotka
ovat Pixie Pink lajiketta (Honor Roll 1983). Mutta kokoelmani EI kasva, sillä heitän
krämppyiset Sateenkaaren limevalot roskikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.