|
Belliksiä Pohjois-Saksassa kesäkuussa 2012 |
Viime
kesänä matkallamme Pohjois-Saksassa näin erään kerrostalon pihalla pieniä
päivänkakkaroita muistuttavia kukkia: belliksiä. Kukat kasvoivat pihan
aidatulla nurmikolla, niin että niiden päällä ei voinut kävellä eikä ruohoa
ilmeisesti siinä leikattu ainakaan kukkien kukkimisen aikaan. Lapsuudenkotini
pihassa näitä kasveja kasvoi aina nurmikolla. Vaikka nurmikkoa leikattiin,
kukat kasvoivat uudelleen. Usein jätimme leikkaamatta parhaimmat
kukkasaarekkeet, niin että saimme ihailla näitä viehättäviä pieniä kukkia.
Päätin, että kun palaan Suomeen, menen heti puutarhakauppaan ja ostan belliksiä
ja istutan niitä nurmikollemme.
Aikeeni
ei onnistunut. Puutarhoissa ei myyty belliksiä. Moni puutarhuri ei edes
tiennyt, mikä bellis on. Torilla myytiin jalostettuja belliksiä, mutta niitä en
halunnut, vaan nurmikolla viihtyvää jalostamatonta lajiketta. Sitten löysin netistä Exotic garden nimisen siemenkaupan
ja tilasin sieltä kymmenen pussia bellis-kukkien siemeniä:
|
Tilaamani siemenpussi. Belliksen suomenkielinen
nimi on Kaunokainen ja ruotsiksi Tusensköna |
Siemenet
tulivat kesäkuun lopussa. Jokaisessa pussissa oli 0,15 grammaa siemeniä, mutta
siemenet ovat kooltaan pienenpieniä, joten tuossa mitättömässä määrässä oli
noin 400 siementä. Pusseja minulla oli 10 joten siemeniä oli 4000. Kylvin
siemeniä yltympäri pihallemme erilaisiin paikkoihin, myös kukkapenkkeihin ja
kadun varteen. Alkoi pitkä odotus seuraavaan kevääseen.
Huhtikuussa,
kun täällä oli vielä maa lumen peitossa, matkustin Italiaan ja siellä erään
kerrostalon pihalla näin jälleen Belliksiä! Nämä kukat kasvoivat nurmikolla,
jota pidettiin lyhyenä, joten ne olivat hyvin tutunnäköisiä. Oli hauska
ajatella, että muutaman kuukauden päästä omassa pihassani kasvaisi näitä kaunokaisia.
|
Belliksiä Pohjois-Italiassa huhtikuussa 2013 |
Suomessa
lumi suli tänä keväänä myöhään. Ruoho alkoi lopulta vihertää, mutta yhtään
ainoaa bellistä ei noussut pihapiiriin! Ei yhtään, vaikka olen suurennuslasilla
etsinyt. En tietenkään ihan tarkkaan muista mihin kaikki 4000 siementä heittelin,
mutta luulisin tuntevani belliksen, jos se jostain päänsä nostaisi.
Lapsuudenkotini
maisemissa Keski-Suomessa bellikset ovat parhaillaan kukassa. Pihat ovat siellä
niitä tulvillaan. Kun lapsuudenystäväni oli tulossa kylään viime viikolla,
pyysin häntä tuomaan minulle belliksen taimia ja tällaisen lähetyksen sieltä
sain:
|
Belliksen taimia Keski-Suomesta muovipussissa |
|
Istutin
bellikset parhaassa mahdollisessa säässä: lempeässä tihkusateessa. Yhdet
istutin varjoisaan kukkapenkkiin, toiset aurinkoiseen kukkapenkkiin, yhden
kukkalaatikkoon orvokin seuraksi ja pari ihan keskelle nurmikkoa. Toivon, että
edes joku niistä menestyisi ja lisääntyisi.
|
|
Bellikset tänään auringonpaisteessa. Kukat
kurottautuvat kohti valoa, joten ainakin kasvi on vielä hengissä. |
Kun
on viikko aikaa juhannukseen, silloin on havupuiden leikkausaika. Pihallamme on
monta itsestään kasvanutta mäntyä, jotka ovat niin lähellä taloa, että niiden
ei voi antaa kasvaa suuriksi puiksi. Siksi leikkaan joka vuosi aina viikkoa
ennen juhannusta näiden mäntyjen uusista vuosikasvaimista puolet pois. Muutamassa
vuodessa näistä puista on tullut todellisia pihan kaunistuksia. Niiden neulaset
muodostavat kauniit pallomaiset oksat ja ne ovat aivan kuin pieniä
mäntybonsaipuita.
|
Männyn latva ennen leikkausta |
|
Leikataan puolet kaikista uusista
vuosikasvamista pois |
|
Aidan vieri ennen leikkausta |
|
Aidan vieri leikkauksen jälkeen. Ylhäältä tuleva
varjo on naapurin puolella kasvavan ison männyn varjo. Nämä pikkumännyt ovat
kasvaneet itsestään, kun iso mänty on tiputtanut siemeniä aidan vieressä
kasvavien matalien havukasvien (tuivio) juurelle. |
Takapihalla
autotallin oven edessä kasvaa saniaisia ja vuorenkilpiä sekä niiden joukkoon eksynyt
vaahtera. Mieheni haluaisi hävittää koko vaahteran, koska se kasvaa vain metrin
päässä seinästä ja voi juurillaan vahingoittaa taloa. Minä uskon, että vaahtera
ei saa juuriinsa tarpeeksi tuhovoimaa talon kaatamiseen, jos se pidetään
pienenä. Niinpä leikkaan myös vaahteran aina viikkoa ennen juhannusta. En anna
sen kasvaa itseäni pidemmäksi latvastaan ja kaikkiin oksanhaaroihin annan
kasvaa vain yhden lehtikerran. Syksyllä värikäs vaahtera on koko pihan kaunein
olento.
|
Vaahtera ennen leikkausta |
|
Vaahtera leikkauksen jälkeen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.