Etsin
pientä valkoista saintpauliaa ja tällä matkalla löytyy kaikenlaista uutta ja
jännittävää. Tänään löysin ELÄMÄN LUETTELON ( Catalogue of life)
On
olemassa tutkijoita, joiden kunnianhimoinen tavoite on luetteloida kaikki, mikä
elää. Hankkeen takana on ITIS
(Integrated Taxonomic Information System). Monien tahojen yhteistyötä koordinoi
Smithsonian National Museum of Natural History Washingtonissa sekä US
Geological Survey Facility Denverissä. Ensimmäinen tavoite on luetteloida
kaikki Pohjois-Amerikan lajit, mutta yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten
toimijoiden kanssa ja sen pohjalta julkaistaan vuosittain Elämän luetteloa
(Catalogue of life). Tällä hetkellä luettelossa on jo yli miljoona nimeä.
Biologinen
taksonomia ei ole vielä kaikkien tiedemiesten yksimielisesti hyväksymä. Luetteloon
pyritään saamaan aina viimeisintä tutkimustietoa, siksi lista uusiutuu
jatkuvasti.
Elämän
luetteloa on todella jännittävä tutkia. Laitoin ensimmäisenä etsintäkenttään
”Homo sapiens” ja kyllä, minä olen listalla!
Accepted scientific name: Homo sapiens (accepted name
1758)
Common names: human, man (Englsish)
Classification:
Animalia
Phylum (pääjakso): Chordata
Clas (luokka): Mammalia
Order (lahko): Primates
Family (heimo): Homidae
Genus (suku): Homo
Distribution (levinneisyys): Africa; Africa;
Australia; Caribbean; Europe & Northern Asia; Middle America; North
America; Oceania; South America; Southern Asia
Olen
näköjään levinnyt ympäri maailman, mutta jäin ihmettelemään, miksi Afrikka on
mainittu levinneisyysalueluettelossa kahteen kertaan. Seuraavaksi täytyy tutkia
ketkä muut kuuluvat samaan Homidae-heimoon:
Family
Hominidae
Genus
Gorilla: Gorilla gorilla
Genus
Homo: Homo sapiens
Genus
Pan: Pan paniscus; Pan troglodytes
Genus
Pongo; Pongo pygmaeus
Gorilla-nimi
on tuttu, mutta keitä ovat Panit ja Pongot? Olen siis Elämän listalla, onkohan Saintpaulia
siellä? Kyllä!
Classification:
Plantae
Phylum
(pääjakso): Tracheophyta
Class
(luokka): Magnoliopsida
Order
(lahko): Lamiales
Family (heimo): Gesneriaceae
Genus (suku): Saintpaulia
Distribution
(levinneisyys): Africa; Africa
Saintpaulia
ei ole laji vaan se on suku (genus), johon kuuluvat seuraavat lajit:
Saintpaulia
brevipilosa
Saintpaulia
goetzeana
Saintpaulia
inconspicua
Saintpaulia ionantha
Saintpaulia
ionantha subsp. grandifolia
Saintpaulia
ionantha subsp. grotei
Saintpaulia
ionantha subsp. ionantha
Saintpaulia
ionantha subsp. mafiensis
Saintpaulia
ionantha subsp. occidentalis
Saintpaulia
ionantha subsp. orbicularis
Saintpaulia
ionantha subsp. pendula
Saintpaulia
ionantha subsp. velutina
Saintpaulia
ionantha var. diplotricha
Saintpaulia nitida
Saintpaulia
pusilla
Saintpaulia
rupicola
Saintpaulia
shumensis
Saintpaulia
teitensis
Saintpaulia
ulugurensis
Saintpaulia
watkinsii
Elämän
luettelossa (Catalogue of life 23th May 2013) on siis noin kymmenkunta
Saintpaulian luonnonvaraista lajia ja lisäksi muutamia ala-lajeja. Olen kertonut siitä , kuinka paroni Saint Paul lähetti ensimmäiset saintpauliat Eurooppaan
Afrikasta Usambaravuorten alueelta Tansaniasta vuonna 1891 . Muutamassa
vuodessa saintpauliat valloittivat eurooppalaisten ikkunalaudat. Kaikki vähän
yli sadan vuoden kuluessa jalostetut tuhannet erilaiset saintpaulia-lajikkeet
ovat näiden luonnonvaraisten saintpaulioiden jälkeläisiä. Suurin osa on
jalostettu Saintpaulia ionanthasta.
Minkä
näköisiä villit saintpauliat mahtavat olla?
Seuraava
Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa kuvattu Saintpaulia rupicolan kuva on
Wikipedian sivulla:
Saintpaulia rupicola Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa |
Kööpenhaminen
kasvitieteellissessä puutarhassa kuvattu Saintpaulia brevipilosan kuva on
Wikimedian sivulla:
Saintpaulia brevipilosa Kööpenhaminan kasvitieteellisessä puutarhassa |
Kööpenhaminan
kasvitieteellissä puutarhassa kuvattu Saintpaulia ionantha subsp. velutinan kuva
on Wikimedian sivulla:
Saintpaulia ionantha subsp. velutina Kööpenhaminan kasvitieteellisessä puutarhassa |
Merja
Schütt kirjoitti Saintpaulia-lehdessä 2005 luonnonvaraisista
Saintpaulia-lajeista:
”Saintpauliasuvun
luonnonlajit kasvavat vain tietyillä alueilla Itä-Afrikassa. Kaikki
luonnonvaraiset lajit ovat melko samannäköisiä ja osa on vaikeasti toisistaan erottuvia.
Eroja on niiden kasvutavassa, koossa, värityksessä ja lehtien karvoituksessa. Suurin
osa luonnonlajeista on ruusukkeisia. Niillä on lyhyt varsi ja lehdet ovat
tiiviinä ruusukkeena varren päässä. Neljä lajia ovat suikertavia. Niillä on
pitkä varsi ja varressa pitkät nivelvälit ja ne myös juurtuvat nivelistään.
Saintpaulian
lehdet ovat pitkäruotisia, soikeita, puikeita tai puikean herttamaisia ja eri
tavoin karvaisia. Lehtien väri vaihtelee vaaleanvihreästä tummanvihreään ja
purppuraan.
Luonnonvaraisten
kukkien väri vaihtelee tumman violetista vaaleaan ja muutamilla lajeilla on
kaksivärinen kukka, jossa keskusta on usein tummempi ja reunat lähes valkoiset.
Heteet ovat aina isot ja keltaiset ja näkyvät hyvin kukan keskeltä.
Kaikilla
lajeilla on vain hyvin pieni esiintymisalue, rajoittuen usein tietylle vuorelle
ja sen lähiympäristöön.”
Lehti, josta yllä oleva lainaus on, ilmestyi vain
yhden kerran (vuonna 2005), mutta tuo ainokainen numero on luettavissa nettilinkin
kautta ja on todella tutustumisen arvoinen. Siinä on mm erittäin hyvät
saintpaulioiden hoito-ohjeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.